HISTORIIKKI 1949 - 2003

Lappeenrannan Insinöörit ry:n historiikin on koonnut Markku Immonen.



Perustaminen 

Pääyhdistys, Yleinen Insinööriyhdistys ry, oli useaan otteeseen kehottanut insinööri Into Pitkästä toimimaan alaosaston perustamiseksi Lappeenrantaan. Hän tarttuikin toimeen maaliskuussa 1949 etsien tuntemiensa neljän insinöörin lisäksi muut perustajajäsenet kysellen eri teollisuuslaitoksista oliko siellä insinöörejä töissä. Yhteensä kahdeksan insinööriä saatiin kokoon ja he kokoontuivat Into Pitkäsen kotiin 6.3.1949, herrat rouvineen oli kutsuttu. Into Pitkäsen mukaan "siinä sitten kahvikuppisen ääressä keskusteltiin epävirallisesti olisiko syytä perustaa yhteenliittymä ja yksimielisesti olimme sitä mieltä, että nyt vihdoin on alaosasto Lappeenrantaankin ja niin siirtyivät herrat + rouva Visa pitämään kokousta jossa tämä yhdistys perustettiin." 

Puheenjohtajat vaihtuivat aluksi tiheästi, mutta näin oli tarkoituskin sillä Pitkänen kiteyttää seuraavaan liiton olemassaolon tarkoituksen katsauksessaan yhdistyksen kymmenvuotistaipaleeseen. "Sen puheenjohtajan nuijaa on heiluttanut useampikin yhdistyksen jäsen johtuen siitä, että on tahallaan haluttu ja toivottukin puheenjohtajan vaihdosta, jotta jokainen saisi tottumusta näin lähellä meitä olevan luonnostaan oman ammattialan asioiden hoidossa, jotta se meille itse kullekin tulisi tutuksi, välttämättömäksi ja siksi järjestötyöksi, jossa tunnemme olevamme omassa yhdistyksessä, omassa liitossa, joka yhdistäisi meidät ja jonka liiton tuntisimme ajavan etujamme ja puolustavan oikeuksiamme, silloin kun emme yksin niitä jaksa puolustaa, emmekä yksin siihen pysty." 

Alun toiminta 

Toiminta oli alusta lähtien vireää. Tehtiin vierailuja paikallisiin yrityksiin. Vierailukohteina vuonna 1949 oli jäsenistön työpaikkoja: Posti- ja lennätinlaitos, jossa isäntänä P.Muukari, Paraisten Kalkkivuori Oy, isäntänä V.Visa, Kaukaan tehdas (sellul., silkki), isäntänä O.Saarnio. Seuraavina vuosina vierailukohteet jakaantuivat myös ympäristön kuntiin Joutsenoon ja Imatralle paikallisten yritysten lisäksi. Imatran kohteina olivat Imatran Rautatehdas ja Imatran Voima Oy. Yritykset ovat edelleen hengissä, mutta nimi on vaihtunut suurimmalla osalla, jopa useaan kertaan. 

Yhdistys teki vierailuja myös muihin yhdistyksiin. Imatralla vierailtiin 1952. Vastavierailu toteutui vasta 21.10.1956, jolloin lappeenrantalaiset saivat esitellä kohteitaan imatralaisille. Pohjois-Kymessä vierailtiin 9.11.1952 ja Kotkassa 30.10.1955. Molemmissa tutustuttiin laajasti alueen teollisuuteen. Lahteen suuntautui matka 2.11.1956, jolloin käytiin tutustumassa viiteen eri laitokseen ja vietettiin yhteinen illanvietto Valtakulmassa. 

Esitelmien pito oli yhdistyksissä tärkeä toimintamuoto. Sillä pyrittiin tuomaan jäsenistön tietoon tekniikkaa eri puolilta. Myös esitelmän pitäjän oma varmuus ja itseluottamus pitää esitelmiä ja toimia yleisön edessä kasvoi. Jäsenet pitivät esitelmiä kukin omasta erityisosaamisalueestaan joko ammattialasta tai harrastusten piiristä. Myös matkakuvauksia kaitafilmiesityksineen tai valokuvineen pidettiin. Ensimmäisenä esitelmänä Lappeenrannan yhdistyksessä pidettiin 14.2.1950 ins. Ulmasen esitelmä : Atomin rakenne. Myös kaupungissa vierailevia insinöörejä muista maista saatiin pitämään esitelmä. Muun muassa insinööri Higgins piti esitelmän The British Thomson Houston LTD elektroniikkaan perustuvista säätö- ja ohjauslaitteista. Kaikkiaan esitelmiä oli ensimmäisen vuosikymmenen aikana noin 50, jota voidaan pitää loistavana saavutuksena verrattuna jäsenmäärään, joka oli kasvanut alun kahdeksasta 22:een (1958 alussa). 

Pääyhdistyksen muututtua Insinööriliitoksi vuoden 1955 alusta, rekisteröitiin Lappeenrannan Alaosastokin Lappeenrannan Insinöörit ry:ksi 1.2.1955. Jäseninä siinä oli silloin 19 insinööriä. Pääyhdistyksen johto ei ole Lappeenrannan yhdistyksen rauhaa häirinnyt silloin eikä sen jälkeenkään. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vain insinööri T. Kantokorpi Insinööriliitosta kävi yhdistyksen kokouksessa 20.2.1956. 

Urheilutoiminta 

Lappeenrannassa on urheilutoiminta ollut aina olennainen osa insinöörien toimintaa. Ensimmäisenä lajina oli 16.10.1954 ammunta, jonka voitti Into Pitkänen. Lajivalikoima lisääntyi suunnistuksella seuraavana vuonna. Kilpailuja pidettiin vuosittain molemmissa lajeissa kunnes toiminta hiipui 70 luvulla. 70-luvun alussa lajivalikoima laajeni kuitenkin kuntokävelyyn ja keilailuun Uudelleen urheilutoiminta heräsi ruususen unestaan vuonna 1982, jolloin puheenjohtajana ollut Harri Holopainen pyysi 16.12. Risto Talkaa vetämään toimintaa. Nimeksi kerholle tuli LPRinssit. Toiminta on jatkunut tarmokkaasti siitä asti kerho on nykyisin yhdistyksen aktiivisin osa. Jäsenet käyvät kerran viikossa pelaamassa lentopalloa ja kerhon vetäjä ja muutama muukin on osallistunut urheilukerhojen syyspäiville. Aktiivisesti kerhon toimintaan osallistuu n. 20 insinööriä. Lajeina on nykyisin lentopallo, suunnistus, hiihto, juoksu. Golfin ja lavatanssin harrastajat eivät vielä ole saaneet osallistumismerkintää. Sporttiklubin ulkopuolella on osallistuttu golf-kilpailuihin. Itä- ja Kaakkois-Suomen Insinöörien golf-kilpailusta tuli 1. sija vuonna 2000 Jyrki Koivuniemelle. Lajeissa on osallistuttu useamman miehen ja naisen voimin mm. Suomi-juoksee tapahtumaan, Finlandia-hiihtoon, Lidingö-loppetiin Ruotsissa, Tukholman maratoniin, Pogostan hiihtoon ja Jukolan viestiin. Kaikkiaan lajeja joihin on osallistuttu on n. 20. Kulut toimintaansa varten kerho sekä kerää itse osallistumalla erilaisiin talkootapahtumiin ja saamalla osan Lappeenrannan Insinöörit ry:n budjetista. Sporttiklubi vietti 20-vuotistaivaltaan 2002 kirkkovenesoudun, saunomisen ja hyvän ruuan parissa 

Toinen vuosikymmen 

Uusi vuosikymmen alkoi vauhdikkaasti Liiton kesäkokousta valmisteltaessa 1960. Sen järjestelyjä varten pidettiin useita kokouksia, joissa sovittiin ohjelmat ja vastuuhenkilöt. Kokous saatiin vietyä kunnialla läpi ja syksyllä palattiin taas normaaliin toimintaan joulujuhlineen ja esitelmineen. Teknillisen oppilaitoksen saamisesta Lappeenrantaan keskusteltiin jo vuonna 1959, mutta asia jätettiin silloin vielä hautumaan. Teknisen koulun laboratorioon käytiin tutustumassa tammikuussa 1960. Opisto saatiin Lappeenrantaan vuonna 1962. Yhdistyksen taloudellinen tilanne alkoi pikkuhiljaa parantua, vuosikokouksessa 1961 on maininta: "Rahastonhoitaja ins. Kalmari luki tilikertomuksen, joka edelliseen vuoteen verrattuna näytti suotuisaa kehitystä." Yhdistyksen kokouksia pidettiin sekä tehdasvierailujen yhteydessä, että Lappeenrannan Kerholla, jonka osakkeen yhdistys oli ostanut 1951 (käyttöoikeus luovutettiin nimetylle insinöörille) tai Karhusaaressa (ravintola Saimaan saaressa Lappeenrannan edustalla). Uusia teknisiä sovellutuksia ilmaantui näköpiiriin ja niihin piti tietysti tutustua. Joutsenossa sijaitseva TV-asema sovittiin pidettäväksi kesäkuun kuukausikokouksen pitopaikkana. Varkaudessa käytiin kesäretkellä 22.-23.5. 1963 mukana oli 14 henkeä. Vastavierailu toteutui samana vuonna lokakuussa jolloin Lappeenrannan Insinöörien vieraina oli 15 Varkauden insinöörien jäsentä ja puolisoa. Vierailujen piiri laajeni ulkomaille kun vuonna 1967 tehtiin Leningradin matka Neuvostoliittoon. Toiminta oli 60-luvun loppupuolella vilkasta, käytiin vierailuilla useilla tehtailla ja Kotkassa. Tietojen käsittely kehittyi ja ensimmäisen kerran oli esitelmän aiheena 7.10 1968 "mitä on ATK". Esitelmän piti maisteri Ruotsi Oy Vuoksenniska Ab:ltä. 

70-luvun alkuun yhdistys sai oman viirinsä ja sille ohjesäännön sen luovuttamiselle. Yhdistyksen toiminta vakiintui exkursioihin paikallisiin yrityksiin ja tehdaslaitoksiin. 

80-luvulla alkoi n. 10 vuotta kestänyt vuoden ensimmäisten pikkujoulujen pito. Ne pidettiin yleensä tammi- tai helmikuussa. Ilmeisesti oli kyllästytty siihen, ettei ravintoloista tahtonut joulun alla löytyä sopivaa aikaa tai tilaa pikkujoulujen pidolle. Pikkujouluperinne on muuttunut suuren suosion saaneeseen teatteriesitykseen joulun alla. Yleensä osallistujia on n. 100 henkeä. 

90-luvun suurin ponnistus ajoittui vuoteen 1999. Silloin yhdistys vietti 50-vuotis juhliaan. Vieraita oli runsaasti n. 160 ja iltajuhlaankin osallistui n. 70 vierasta. Yhdistys sai oman hallitusedustajansa, Timo Hirvosen IL:n hallitukseen 1992. Siitä asti on Kaakkois-Suomen hallituspaikka ollut Lappeenrannan Insinöörien hallussa. Toiminta on keskittynyt paikallisen toiminnan lisäksi piirin yhteydessä tapahtuvaan toimintaan. Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien yhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat aina ennen Liiton edustajakokousta, jolloin otetaan kantaa asioihin ja muodostetaan toimintalinjat. Piireillä on myös ns. johtoryhmä johon kuuluvat alueen hallitusedustajat, piirien puheenjohtajat sekä piiriasiamies. Johtoryhmä kokoontuu ennen Liiton hallituksen kokousta. 

Piiritoiminnan alkuvaiheita 

Piirin yhdistysten yhteistyö on alueella ollut aktiivista jo ennen varsinaisen piiritoiminnan perustamista 1979. Toimittiin yhdessä Pohjois- ja Alakymen sekä Imatran Insinöörien kanssa ehdokkaiden vuorottelussa Insinööriliiton valtuustovaaleissa. Jo vuonna 1962, 2.10 pidetyssä kokouksessa on johtokunnalle annettu tehtäväksi ottaa yhteyttä puhelimitse Itä-Suomen yhdistyksiin yhteisen ehdokkaan asettamiseksi liiton hallitukseen. Insinööriliitto heräsi piiritoimintaan myöhemmin ja teki kyselyn 27.4.1972 koskien Insinöörien paikallisen ja alueellisen toiminnan toimintapolitiikkaa ja organisaatioita. 1979 käynnistyi varsinainen piiritoiminta. Ensimmäiseksi piirisihteeriksi valittiin Jarmo Vesa Kotkasta. Vesa hoiti tehtävää menestyksekkäästi vuoden 2003 alkupuolelle, jolloin hän jäi sairaseläkkeelle. Uudeksi piiriasiamieheksi Itä- ja Kaakkois-Suomen piireihin valittiin Eero Seppälä. Piiriasiamiehen sijaintipaikaksi tuli Mikkeli Kotkan sijaan. 

Opiskelijatoiminta alkaa 

Lappeenrannan teknillisen oppilaitoksen oppilaskunnan esittämälle ja opettajakunnan hyväksymälle oppilaalle päätettiin myöntää stipendi 28.2.1964 vuosikokouksessa. Suuruudeltaan stipendi oli 100 mk ja se päätettiin luovuttaa 3. vuosikurssin oppilaalle keväällä 1965. Keväällä 1965 Liitto kehotti kirjeellä järjestämään informaatiotilaisuuksia jäsenyhdistyksissä. Lappeenrannassa päätettiin pitää tilaisuus 2.3.1965 ja siihen kutsuttiin 4. vuosikurssin opiskelijat. Liitosta kokoukseen saatiin esitelmöitsijäksi insinöörimajuri J. Ulvinen , joka piti esitelmät viidestä eri koulutukseen liittyvästä aiheesta. Opiskelijoita osallistui kokoukseen 23. Opiskelijatoiminta vakiintui keväisiin sormustenjakotilaisuuksiin, jotka olivat juhlavia: juhlapuhujana oli mm 1972 yli-insinööri Otso Lavonius ammattikasvatushallituksesta , tervehdyssanat lausui Carl G. Nordman Insinööriliitosta ja sormukset jakoivat Jaakko Liede Insinööriliitosta ja Into Pitkänen Lappeenrannan Insinööreistä. seuraavana vuonna juhlasoittokuntana oli 9-miehinen varuskuntasoittokunta ja juhlapuhujana teknillinen apulaiskaupunginjohtaja Olsbom. Nykyisin insinööriopiskelijoita edustava oppilaskunta LAPIO on edustettuna Lappeenrannan Insinöörien johtokunnassa, jolloin tieto toiminnasta molempiin suuntiin kulkee suoraan. Yhdistys on avustanut opiskelijoita haalarimainoksin ja tukenut matkakuluissa insinööriopiskelijapäiville osallistumista. 

Rouvien toiminta 

Rouvat olivat toiminnassa mukana alusta saakka. Toiminta oli alussa ompelukerhotoimintaa kahdesti viikossa, järjestelyt vastavuoroisuusperiaatteella. Leningradin matkaan otettiin osaa 1967. Juhlien järjestelyt muodostivat toiminnan tärkeän osan ja 70-luvun alussa kolmena vuonna järjestettiin hyvän suosion saaneet "Mustan Pekan sattumat" pikkujoulujuhlat Toiminta hiipui 70-luvun puolivälissä ilmeisesti samasta syystä kuin muuallakin Suomessa. Naiset osallistuivat työelämään lisääntyvässä määrin ja sitä kautta tuli sosiaalisen yhdessäolon tarve tyydytetyksi eikä puolisojen kautta tapahtuva yhdessäolo ollut enää tarpeellista.

Lappeenrannan Insinöörit ry:n säännöt

 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Insinöörit ry, ja sen kotipaikka on Lappeenranta

 

2. Liittyminen keskusjärjestöihin

Yhdistys voi liittyä insinöörien etuja ajavaan keskusjärjestöön. Liittymisestä päättää yhdistyksen kokous 2/3 äänten enemmistöllä.

 

3. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyselimenä, valvoa heidän yhteisiä sekä sosiaalisia että ammatillisia etuja ja pyrkimyksiä, sekä edistää teknillistä ja henkistä kehitystä keskuudessaan.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tiedotus- ja esitelmätilaisuuksia, tutustumismatkoja, huvi-, juhla- ja liikuntatilaisuuksia sekä suorittaa valistustyötä. Yhdistys voi antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä. Yhdistys voi muodostaa rekisteröimättömiä kerhoja.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita. Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

 

4. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa asuva, jotka ovat:

- Ammattikorkeakoulussa tai sitä vastaavassa teknillisessä oppilaitoksessa insinööri- tai rakennusarkkitehtitutkinnon suorittaneita

- Korkeamman teknillisen koulutuksen saaneita  

- Insinööritasoisissa vastuullisissa teknillisissä tehtävissä toimivia.

                  

Kannattajajäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa ja maksaa yhdistyksen syyskokouk­sen määräämän kannattajajäsenen jäsenmaksun. Kannattajajäse­nellä on yhdistyksen kokouksessa puheoikeus, mutta ei ääni­oikeutta. Kannattajajäseneksi kutsumisen päättää yhdistyksen kokous 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

 

Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan hallituksen ehdotuksesta ja yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä edistäneitä henkilöitä. Kunnia­jäsenellä ei ole jäsenmaksua.

 

Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet hakemuksesta.

 

5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa, joka merkitään pöytäkirjaan. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan kuluvan vuoden jäsenmaksun.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

 

6. Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Yhdistyksen hallitus voi vapauttaa jäsenmaksusta anomuksesta työkyvyttömyyden, sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi.

 

7. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä.

 

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

 

Hallitus nimittää keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luettuna mukaan ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

 

9. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.  

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

 

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

 

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

 

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

 

12. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

 

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa                                  

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

 

          1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, varsinaiset jäsenet sekä enintään kolme varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä 2 on joka vuosi erovuorossa.

7. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat insinööriopiskelijoiden hyväksi.